Ajankohtaista psykoterapiasta ja kirjallisuusterapiasta

Tarinoiden mieli Tekstin talolla

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry esittäytyy perinteiseen tapaan Helsingin Taiteiden yössä Kallion kirjastossa torstaina 15.8.2024 klo 17-19.
 
Ohjelmassa kirjallisuusterapian yleisesittely, sanamaistelua sekä kirjan Tarinat lapsen tienviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa (Basam Books 2024) esittely.
 
Lämpimästi tervetuloa!

Uusi kirjallisuusterapiakirja on ilmestynyt:

Mäki, Silja & Typpö, Annamari (toim.) (2024) Tarinat lapsen tienviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Helsinki: Basam Books.

Syksyn Kirjallisuusterapia-lehden teemana ovat myytit kirjallisuusterapiassa. Artikkeleissa valotetaan mm. antiikin Kreikan ja Mesopotamian myyttien sekä  Kalevalan käyttöä kirjallisuusterapiassa. Lisäksi tutustutaan Helena Karhuun ja Kuoleman kättelemät -näyttelyyn sekä ChatGBT:n terapeuttisiin ulottuvuuksiin ja haasteisiin.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

Antoisia lukuhetkiä!

Suosittu TARINOIDEN MIELI -tapahtuma tulee taas: la 7.10.2023 Suomenlinnassa.

Teemana Ihminen tienhaarassa.

Ilmoittautuminen käynnissä.

Tervetuloa

Tarja Ruohosen KUKKIEN KANTAMA -kirjan esittelyyn

Helsingin keskuskirjasto Oodiin, Saarikoski-matolle, 3. krs.

to 5.10.2023 klo 17.00

Töölönlahdenkatu 4 , Helsinki 00100

Tervetuloa

Tarja Ruohosen KUKKIEN KANTAMA -kirjan julkistamistilaisuuteen

Kanneltaloon Kannelmäen kirjastoon to 27.4.2023 klo 18.30

Klaneettitie 5, Helsinki

P-juna tulee kirjaston viereen, samoin bussi 40, joka lähtee Elielin aukiolta.

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Hoitavan lukemisen kirjaamme (Vastapaino
2022) keskiviikkona 30.11. klo 17.30–19 Rosebudin kirjakauppaan Helsingissä
(Kaisaniemenkatu 5)!

Omaelämäkerrallinen kirjoittajakurssi Kreetan Paleohorassa 5.-12.6.2023

Nauti Kreetan lämmöstä, tyhjennä reppusi taakkoja ja löydä jotain uutta itsestäsi!

BIBLIOTERAPI (1/2022) on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n Kirjallisuusterapia-lehden ruotsinkielinen erikoisnumero, joka juhlistaa lehden 30-vuotisjuhlavuotta. Lehden päätoimittajina toimivat Pia Bergström Ruotsista ja Päivi Kosonen Suomesta. Lehteen on kirjoittanut suomalaisia ja ruotsalaisia kirjallisuusterapian toimijoita. Tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä.

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry

Kallion kirjastossa Taiteiden yönä 18.8.2022 klo 18-20

KIPUJEN KIMARA

Kirjallisuusterapiaryhmä kivuista kärsiville

HANKALAT TUNTEET JA PIRULLISET ONGELMAT

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen Tarinoiden mieli -tapahtuma la 10.9.2022 Suomenlinnassa

Ohjelmassa luento ja monenlaisia työpajoja kirjallisuusterapian parissa

Varaa paikkasi ajoissa mieleisiisi työpajoihin.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

https://kirjallisuusterapia.net/2022/05/29/tarinoiden-mieli-hankalat-tunteet-ja-pirulliset-ongelmat-10-9-2022/

Juhani Ihanus (toim.) (2022). Terapeuttinen kirjoittaminen. Helsinki: Basam Books. 419 s.

Teos on Kustannus Oy Duodecimin Sanat että hoitaisimme -kirjan kokonaan uudistettu laitos, jossa osa aiemmista artikkeleista on jätetty pois ja osa muokattu uudelleen. Teoksessa on myös seitsemän aiemmin julkaisematonta artikkelia muun muassa luontokirjoittamisesta, verkkokirjoittamisesta, meditatiivisesta kirjoittamisesta, traumakirjoittamisesta sekä sairausnarratiiveista.

Kirjoittamalla voidaan luodata kieltä ja mieltä, jakaa kokemuksia ja merkityksiä ja nauttia eri näkökulmien kirjosta. Tunteiden, ajatusten, muistojen ja kuvitelmien kirjaaminen voi avata jumittuneita tilanteita ja virittää voimavaroja luoviin dialogeihin ja muutoksiin.

Kirjoittamisen hoitavat, kuntouttavat sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat keskeisiä kirjallisuusterapiassa, jonka taustoja, menetelmiä ja sovelluksia tässä kirjassa esitellään ja arvioidaan. Artikkeleissa alan asiantuntijat selvittävät kirjoittamisen monia terapeuttisia ulottuvuuksia – stressistä, traumoista ja menetyksistä mutta myös unista, unelmista ja toiveista kirjoittaminen, päiväkirja-, elämänkaari- ja luontokirjoittaminen sekä meditatiivinen kirjoittaminen otetaan teoksessa erityistarkasteluun.

Teos sopii terapeuttisen kirjoittamisen käytön perustaksi terveys-, sosiaali-, opetus-, kasvatus- ja kulttuurialoilla ja laajemmin itsen kehittämisen tueksi.

https://basambooks.fi/tuote/juhani_ihanus/terapeuttinen_kirjoittaminen/9789523793279

Kevään 2022 Kirjallisuusterapia-lehti on ilmestynyt. Sen aiheena ovat lapset ja nuoret ja kirjallisuusterapian mahdollisuudet.

Ote lehden pääkirjoituksestani:

Kirjallisuusterapia-lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen kunniaksi Annamari Typpö on lehteillyt läpi kaikki vuosikerrat ja poiminut meille maistiaisia vuosien varrelta. On kunnia saada luotsata tätä lehteä, jota olen leikillisesti kutsunut yhdeksi lapsistani. Typpö tarjoaa katsauksessaan hedelmällisiä suuntaviivoja tuleville lehdille ja muistuttelee kirjallisuusterapian kentällä aiemmin toteutetuista luovista tavoista tuoda alaamme tunnetuksi. Jospa uudet kirjallisuusterapiaohjaajasukupolvet innostuisivat virittelemään niitä uudelleen ja kehittelemään ideoita viedä sanomaamme eteenpäin.

Tämän juhlalehden teemana ovat lapset. Halusimme toimituksessa nostaa esille lapset, koska heissä on tulevaisuus ja koska kenties he ovat kärsineet pandemiasta kaikkein eniten, ehkä tavoilla, jotka näemme vasta ajan myötä. Haluamme muistuttaa kirjallisuusterapian mahdollisuuksista lasten kanssa vaikeitakin asioita työstettäessä ja keinoista kohdata hämmennyksen ja pelon tunteita sekä löytää toivoa tulevaisuuteen. Lehden artikkeleissa ei juurikaan viitata koronaan, mutta olkoon lukijoilla tausta-ajatuksena, että monet menetelmät ja tarinat voivat toimia myös korona-ajan nostattamien tuntojen tulkkeina ja eteenpäin katsomisen apuvälineinä.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen jäsenenä saat lehden jäsenlehtenä.

Antoisia lukuhetkiä!

Basam Booksilta on ilmestynyt kirjallisuusterapiakirja.

Mäki, Silja & Linnainmaa, Terhikki (toim.) (2022) Omia sanoja etsimässä. Johdatus vuorovaikutteiseen kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Basam Books.

Mustasaaressa Helsingin edustalla tutkitaan taas elokuussa mielen saarta

3.8., 4.8., 10.8. ja 11.8.2022 klo 16.30-19.30

Nauti Kreetan lämmöstä, tyhjennä reppusi taakkoja ja löydä jotain uutta itsestäsi!

Afroditen kynän kärjellä

Omaelämäkerrallinen kirjoittajakurssi Kreetan Paleohorassa 6.-13.6.2022

Kurssilla tutkitaan omaa elämää muun muassa antiikin Kreikan myyttien valossa. Upeat maisemat, kreetalainen kulttuuri sekä tuoksu-, maku- ja tuntoaistimukset tarjoavat elämyksiä ja siivittävät kirjoittamista. Hotelli sijaitsee pienessä viehättävässä kylässä Kreetan etelärannikolla, aivan meren rannalla.

Luovaa kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa ja taruterapiaa yhdistävällä kurssilla on mahdollista valita lähestymistavaksi joko tavoitteellisempi luova kirjoittaminen tai itseä hoitava puoli.

Lue lisää esitteestä.

https://www.matkapaletti.fi/kirjoittajamatkat

Helsingin kirjamessuilla 29.10.2021 klo 11 Kultti-lavalla Kirjallisuusterapia-lehden esittelyssä, yliopistonopettaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Kaisla Suvanto kertoo aiheesta:

Huutaminen ja kirjoittaminen – toisiaan vahvistavat menetelmät?

Lämpimästi tervetuloa!

Aija Anderssonin runokokoelma Amputaatio (Kulttuurivihkot 2021) on ilmestynyt. Kokoelman runot kuvaavat vakavaa sairastumista, vammautumista ja kuoleman odotusta mutta myös elämää sen monissa väreissä. Kokoelma on syntynyt osin kirjallisuusterapiaprosessin myötä.

Runokokoelmasta lisää näillä sivuilla kohdassa Kuulumisia.

Aija Andersson: Ehjä. Helsinki: Kulttuurivihkot, 2024.

Runoselfieitä Taiteiden yössä

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry esittäytyi Helsingin Taiteiden yönä 15.8.2024 perinteiseen tapaan Kallion kirjastossa. Kaunis kupolisali tarjosi suojansa ohjelmalle, joka alkoi Päivi Kososen kirjallisuusterapian esittelyllä.

Pirkko Ilmanen kertoi työstään kirjastonhoitajana lapsia ja nuoria lukemaan ja kirjoittamaan kannustamassa. Hän ohjasi meille harjoituksen, jossa tehtiin runoselfie. Nuoria inspiroiva helppo tehtävä sai myös meidät aikuiset innostumaan. Taas kerran yksinkertainen tarkoituksenmukaisesti ohjattu kirjoitustehtävä näytti kykynsä johdattaa kirjoittajat tutkimaan itseään uudelta kantilta.

Lopuksi esiteltiin keväällä ilmestynyt kirja Tarinat lapsen tienviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa (Basam Books, 2024). Minä pidin yleisesittelyn kirjan sisällöstä, joka kattaa lasten ja nuorten koulupolun päiväkodista lukioon ja ammatillisiin opintoihin. Annamari Typpö kertoi luvusta, jossa esitellään ideoita ja kirjallisuutta identiteettipohdintoihin sekä rankkojen maailmantilanteiden käsittelyyn koronapandemia-ajasta sotaan ja ilmastonmuutokseen. Sokerina pohjalla Tarja Ruohonen kertoi artikkelistaan ja työstään steinerkoulussa, jossa sadut ja legendat kuljettavat oppilaita kasvun polulla.

Ensimmäistä kertaa pitkän yhdistyksen kirjastossa esittäytymisen historian aikana takapihalta kuului innokasta musiikkia, harmillisesti niin voimallista, että se häiritsi ohjelmaamme. Taiteiden yö lunasti kuitenkin paikkansa.

KUVATEKSTI: Taiteiden yössä esiintymässä olivat Tarja Ruohonen, Silja Mäki, Päivi Kosonen, Annamari Typpö ja Pirkko Ilmanen.

Katja Viirelaid: Tuulessa tuiskuaa maa. Runoja vuosilta 2017–2022. Mänttä: TOHUVABOHU PUBLISHING, 2023.

Tuuli Jokivartio: Ellen olisi Ellen. Helsinki: Momentum Kirjat, 2024.

Aija Andersson: Pii. Helsinki: Kulttuurivihkot, 2023.

Ojenteli oksiansa,

levitteli lehviänsä.

Latva näytti taivahalle,

lehvät ilmoille levisi.

---

Kenpä siitä oksan otti,

se otti ikuisen onnen.

Kenpä siitä latvan taittoi,

se taittoi ikuisen taian.

(Kalevalan 2. runo, säe 85 ja 195.)

Hannu Niklander: Saaret ja satamat. Karkkila: Robustos, 2023.

Pirjo Arvola ja Pekka Arvola: Outo pöpö Haukkumaassa. Kuvitus Ilona Partanen. Espoo: Mini Kustannus Oy, 2023.

Anne Tarsalainen: Älä kulje hautani ohi. Joensuu: Kirjokansi, 2023.

Aija Andersson (os. Typpö) 26.3.1983 – 1.10.2023

Runoilija Aija Andersson toimi ennen vapaaksi kirjailijaksi jäämistään äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajana. Hän sairasti parantumatonta syöpää. Sairauden myötä kirjoittamisesta tuli hänelle voimavara ja perustarve muiden ihmisen perustarpeiden rinnalla.

Pääsimme kolmen vuoden koronatauon jälkeen taas Kreetan viehättävään Paleohoran kylään kirjoittajamatkalle. Kurssin nimikkojumala oli vaihtunut Hekatesta tunnetumpaan, kauneuden jumalattareen Afroditeen. Ohjaajaparinani oli toimittaja, sosiaalikasvattaja, sanataideohjaaja Anne Tarsalainen ja matkanjärjestäjänä jo kolmelta aiemmalta matkalta tuttu MatkaPaletti.

Ehkä tarinoista eläminen on ihmisen tapa (Se mitä sanot, s. 278).

Reko Lundánin näytelmä Aina joku eksyy koskettaa ja naurattaa, on tragikomediaa parhaimmillaan. Hanna menettää äitinsä lapsena, menee nuorena naimisiin ja alkoholisoituu vähitellen. Lapset Aki ja Liisa koettavat selviytyä kumpikin omalla tavallaan. Aki pyrkii antamaan omille lapsilleen kaiken mahdollisen hyvän ja ehkä samalla korjaavan kokemuksen itselleen ja etäännyttää äidin kauas. Liisa on jäänyt lopulta huolehtimaan äidistään, yritykset parisuhteisiin eivät ole kantaneet. Näytelmän nykyajassa Hanna on saanut aivoinfarktin ja sen seurauksena aivovamman. Aikuiset lapset yrittävät löytää keinonsa suhtautua tilanteeseen.

Hannu Niklander: Luovutetut alueet. Karkkila: Robustos, 2022.

Tarja Ruohonen: Kukkien kantama. Helsinki: BoD, Books on Demand.

Marraskuisena perjantaina piipahdin Helsingin keskustassa Diana-puiston kupeeseen valokuvagalleria Hippolyteen, jonka tiloissa ennen oli elokuvateatteri Diana. Kuvataiteilija Johanna Ketolan näyttelyssä For G, As Ground – A Spring vanhan elokuvateatterin saliin avautui kiinnostava maailma. Installaatio koostui kahdesta teoksesta – The Ground ja A Spring, joille oli rakennettu yhteinen äänimaailma.

Miina Kantti: Maa alla, yllä taivas. Helsinki: Basam Books, 2022.

Valkoiset tupasvillat hehkuvat suolla auringonlaskussa. Kauempana taivaanrannassa sumun sinervä sekoittuu auringon haipuviin säteisiin. Jo herkän kaunis kansi kutsuu lukemaan esikoiskirjailija Miina Kantin tuoretta teosta Maa alla, taivas yllä. Teos on kertomus, romaani, ja samalla tietopaketti soista ja ilmastonmuutoksesta. Se on mitä ajankohtaisin, kun luonnon ennallistamista pohditaan EU-komission ja hallitusten tasolla.

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen & Maisa Tonteri: A sanoi Agricola. Kuvitus Pekka Rahkonen. Helsinki: Lasten Keskus.

Mitkä ikäns kirjoitetaan,

niistä rauha ja toivo otetaan.

Katso, lue, etsi ja tutki,

ei sen vuoksi silmäs puhkee.

Mustasaari antoi tämän kesän elokuulla parastaan, kesän lämpöä, kauneutta, vihreyttä ja meren virkistäviä laineita. Lempeät lammasmammat tarjoutuivat loputtomasti rapsuteltaviksi ja kukko kiekui elämänsä voimaa.

Ohjasin koronatauon jälkeen taas kirjallisuusterapeuttisen kasvuryhmän Kirjoitan itselleni saaren Mustasaaressa Helsingin seurakuntayhtymän toimintakeskuksessa Helsingin edustalla. Jo moneen kertaan toteuttamani ryhmämalli antaa aina jotain uutta ja raikasta, ovathan mukana aina uudet ihmiset kokemuksineen, iloinen ja haasteineen ja saaren säätilat joka kerta omanlaisensa. Viidentoista minuutin lauttamatka tarjoaa mahdollisuuden arjesta irti päästämiseen ja omaan sallivaan ja tutkivaa mielentilaan asettumiseen.

”…että ehtisi ulos kohtalostaan.” Vai onko tärkeämpi sittenkin opiskella Unohduksen yliopistossa?

Kallion kirjaston kaunis kupolisali holvikaarineen muodosti turvallisen pesän, jossa saattoi keskittyä kuuntelemaan niin asiantuntijoita kuin omaa itseäänkin samalla, kun avoimet ovet toivat näkymän alas Porthaninkadulle sekä raikkaan tuulahduksen lähes trooppisen lämpimässä illassa.

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry esittäytyi perinteiseen tapaansa Helsingin Taiteiden yössä 18.8.2022 Kallion kirjastossa, ties kuinka monennen kerran. Noita kertoja yritimme Juhani Ihanuksen kanssa ohjelman jälkeen laskea, mutta emme muistaneet, minne asti ne yltävät.

Esittelyssä tuore runokirja

Vaellus halki poltetun mielen

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. Vaellusromaani. Helsinki: WSOY, 2020.

Asiakkaani Aija Anderssonin runokokoelman Amputaatio (Kulttuurivihkot 2021) ilmestyminen tämän syyskuun aikana on iso ilo ja juhlan aihe, vaikka sen aiheet vievät raskaisiin teemoihin, vakavan sairauden, vammautumisen ja kuoleman odotuksen äärelle. Kokoelma on syntynyt osin kirjallisuusterapiaprosessin myötä, osin kirjoittajakursseilla ja osin itsekseen kirjoittaen. Andersson on äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ja runoblogisti.

Andersson johdattaa runoteoksessaan meidät ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa sekä hetkiin ennen ja jälkeen jalan amputaation. Myös kuntoutumisen kärsivällisyyden ja kärsimättömyyden hetket ovat tallentuneet runoihin. Kokoelman teemat laajenevat yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin ja yhteisöllisyyden kaipuuseen. Sairaudelle löytyy ymmärrystä solujen luonteesta.

Koen suurta kiitollisuutta saadessani olla kirjallisuusterapeuttisen ulottuvuuden osalta ohjaamassa tätä matkaa, joka todistaa vavahduttavalla tavalla kirjoittamisen voimasta. Kuinka monta kertaa olemmekaan vaikean hetken tai aiheen kohdalla todenneet: tästä voisi kirjoittaa runon. Ja Andersson on kirjoittanut.

Runokokoelman kansikuva on oivaltava: juuresta katkaistu puu. Jäljelle jäänyt kanto on kuitenkin vahva ja sen reunoilta nousee elämän vihreys. Katkaistu runko osoittaa ylöspäin, metsään. Sen voi nähdä menneisyytenä tai tulevana, miten kukakin haluaa. Kansikuva johdattaa hyvin kokoelman sisältöön, jossa vaikea kokemus ja uskallus sen työstämiseen kääntyvät tuskaisten vaiheiden jälkeen voimaksi ja elämänviisaudeksi.

Kirjoittajan voimavara on tosiasioiden ja tunteiden kohtaamisen rohkeuden ja tarkkanäköisyyden lisäksi huumori. Vaikea asia on usein mahdollista kohdata etäännyttävän huumorin keinoin, kuten vaikkapa runossa ”Invalidin iltarukous” tai ”Kasvatuskeskustelu”.

Kasvatuskeskustelu

(viikko ennen amputaatiota)

Kuule elämän alkusolu,

Mitä oikein teet täällä?
Ei tämä ole sinun paikkasi.
Sinun kuuluu järjestää alkioita,
ei leesioida korkeimman graduksen lonkeroita
niin kuin alien.
Kaikki me tiedämme, että
olet tosi taitava.
Osaat muuttua
miksi tahansa kudokseksi.
Mutta sinun kuuluu tehdä se siksi, että loisit elämää
ja että loisit lapsen.
Olet ihan väärässä ajassa!
Ei tänne voi tulla tällä tavalla
kasvamaan,
aikuiseen.
Eikä kantasoluilla ole asiaa
kuoleman tontille.
Kuoleman pitää itse antaa tehdä
oma tehtävänsä,
valita aika,
ja paikka.

Sen verran vakava rike tämä nyt on,
että tästä tulee sinulle Wilma-merkintä.

1 uusi tuntimerkintä
Opettajan kommentti:
Ilman lupaa väärässä paikassa.
Käyty kasvatuksellinen keskustelu.
Juttelettehan asiasta vielä kotona.

Andersson on kirjoittanut kokemuksistaan myös artikkelin, joka ilmestyy Kirjallisuusterapia-lehdessä loka-marraskuun taitteessa. Hän kertoo artikkelin kirjoittamisen olleen hänelle voimauttava kokemus, tähänastisen kirjallisuusterapiamatkan kooste, joka teki kirjoittamisen merkityksen hänelle itselleenkin entistä kirkkaammin näkyväksi.

Runon keinoin on mahdollista löytää sanat tunteille ja kokemuksille, joille ei arkikielessä ole sanoja.

Linda K.

”Aloitan kirjallisuusterapiassa.” Näin kerroin ystävälleni ja tunsin pienen ylevyyden tunteen sisimmässäni. Nyt ajateltuna tämä lähinnä naurattaa, sillä mielikuvani sain heittää romukoppaan. Mielikuvissani luimme klassikoiksi muodostuneita teoksia ja käsittelimme niiden aiheita älykkäin sanankääntein, toisinaan tuotin mieltä sykähdyttäviä tekstejä ja terapeuttini taputti käsiään yhteen. Nyt voin tuota kuvitelmaa jo katsoa etäämmältä ja kiittää itseäni mahtavasta mielikuvituksesta ja samalla pyöräyttää silmiäni teatraalisuudelleni.

Terapeuttini sohvalla istuessani nopeasti huomasin, että todellisen työn joudunkin itse tekemään. Mielen syövereistä pulppuavat muistot, kokemukset ja ajatukset käsiteltiin siinä tahdissa kuin se kulloinkin minulle oli tärkeää ja niillä menetelmillä, jotka minua puhuttelivat. Terapeuttini osasi ojentaa oikeat työkalut ja esittää oikeat kysymykset, haastaa omia ajatusmallejani ja rohkaisi tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. En saanutkaan valmiita vastauksia ja neuvoja enkä löytänytkään itseäni mielikuvani kaltaisesta tilanteesta. Ymmärsin, että siinä sohvalla muokkaankin oman elämäni käsikirjoitusta, en käsittelekään muiden klassikkotekstejä, vaan luon omani.

Sainhan minä senkin hetken, kun klassikkoteos kaivettiin hyllystä! Sinä kyseisenä päivänä oli äärimmäisen väsynyt enkä jaksanut puhua. Kuin pienelle lapselle terapeuttini luki minulle tarinoita Kalevalasta, miten maailma syntyi ja mikä oli Ainon kohtalo tarinassa. Miten oudolta se tuntui, että toinen lukee nyt aikuiselle ihmiselle. Tämä oli kuitenkin itselleni merkityksellinen hetki, sillä se oli samaan aikaan turvallisuutta tuova, mutta samalla koin itseni haavoittuvaiseksi. Löysin Ainon tarinan avulla oivalluksia ja saimme väsyneeseen mieleeni puhallettua eloa. Jälkikäteen olen monesti ajatellut, miksei aikuisille lueta enemmänkin iltasatuja. Tarinalla, runolla tai millä vain tekstillä voi olla voimauttava vaikutus ja se voi sanottaa sisällä jotain sellaista, mitä itse ei vielä osaa.

Olen saanut rohkeutta tarttua itsekin kynään ja löytänyt itselleni kanavan, jonka kautta voin purkaa tuntemuksiani sanoiksi. Kynä antaa minulle mahdollisuuden muotoilla kipuni paperille. Sanat purkavat kirjain kerrallaan mieleni umpisolmuja, ja saan vapauden muotoilla tunnot siihen muotoon kuin itse haluan. Kynä on työkalu, jolla voin keskustella sisimpäni kanssa tai heittää vapaaksi maailmalle jotain sellaista, johon joku toinen saa tunneyhteyden.

Ovatpa sanat kirjoitettuja tai lausuttuja, on niillä suuri voima. Tämän voiman olen omassa terapiassani löytänyt ja siitä olen erittäin kiitollinen. Suuri voima vaatii viisautta, ja lupaan käyttää tätä voimaa vain hyvään.

Terapia on ollut minulle kuin pyyhekumi. Elämäni varrella olen mieleeni tiukoin, tummin tikkukirjaimin kirjannut osaamattomuuteni, tyhmyyteni ja ulkopuolisuuteni. Pyyhekumin lailla terapia on tämän tekstin pyyhkinyt mieleni paperilta. Eihän se teksti kokonaan katoa, mutta sen päälle olen saanut pehmein, kauniin kirjaimin kirjata kyvykkyyteni ja älykkyyteni, olen tehnyt itseni näkyväksi, itselleni.

—

Teksti on julkaistu alun perin 11.5.2021 Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen verkkosivuilla www.kirjallisuusterapia.net

Kuva Linda K.